Sinä olet arvokas -kampanja
Yksinäisyys on kuin kuilu toivottujen ja olemassa olevien sosiaalisten suhteiden välillä. Tunne ulkopuolisuudesta ja erillisyydestä. Yksinäisyys voi liittyä erilaisiin elämäntilanteisiin, muutoksiin ja kriiseihin. Sitä voi kokea koulukiusaamisen seurauksena, vanhuudessa, vanhemmuudessa, töissä tai sairauden myötä. Yksinäisyys ei kuitenkaan aina riipu elämäntilanteesta: sitä voi kokea, vaikka olisi sosiaalisten suhteiden ympäröimä.
Ei ole häpeä kertoa kun on vaikeaa… meillä kaikilla on joskus.
Joka viides suomalainen tuntee itsensä yksinäiseksi. Yksinäisyys vaikuttaa monien sosiaalisten ongelmien taustalla ja on niille niin sanottu juurisyy. Pitkittynyt yksinäisyys saa aikaan muun muassa terveysongelmia, sosiaalisia pelkoja, työttömyyttä ja velkaantumista.
Yksinäisimmät ihmiset löytyvät yhteiskunnan köyhimpien ja huono-osaisimpien joukosta. Yksinäisyys ei kuitenkaan katso sitä, kuka on tai mistä tulee. Pinta voi olla kiiltävä, vaikka alla on paha olla. Uskalla pyytää apua tai hakea neuvoja. Tukea on saatavilla. Ystäviä ja oma yhteisö on mahdollista löytää.
Tarinat – miltä yksinäisyys tuntuu?
”Ulkopuolisuus ollut mukana koko elämän, syntymästä saakka. Äiti antoi minut pois suoraan laitokselta, sieltä lastenkotiin ja 11 kk ikäisenä kasvattiperheeseen. Ei juuria missään, ulkopuolisuus molempiin perheisiin, kummatkin vanhemmat kuolleet. Kasvattiperheessä ei pidetä omana sisaruksena, veli kieltänyt edes tuntevansa. Ystävät ja tuttavat olleet perhe aikuisiällä. Viihdyn yksin mutta perhettä kaipaan! Sanat isä ja äiti tuovat kyyneleet, niin vahvat ovat nuo sanat!”
”Yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta olen kokenut läpi elämäni. Ajoittain koulussa ja opiskellessa on ollut hetkiä, että olen tuntenut kuuluvani joukkoon. Kuitenkin elämäntilanteiden muuttuessa olen taas yksin. Tällä hetkellä olen kotiäitinä ja elän hyvin yksinäistä aikaa, vaikka harvoin olen yksin. Koen, että yksinäisyys on vienyt viimeisetkin rohkeuden rippeet, enkä koe enää mielekkääksi lähteä minnekään. Hieman oloa lieventämään olen löytänyt erilaisia someryhmiä, joihin voi osallistua, kun kotoa ei voi poistua.”
”Kuten varmasti monella muullakin nuorella äidillä, yksinäisyyteni alkoi ensimmäisen lapsen syntymästä. Erilaiset elämäntilanteet ajoivat erilleen ja uusia ystäviä ei ole ilmaantunut ja vanhat eivät edelleenkään ole samassa elämäntilanteessa kanssani.”
”Yläasteella yksinäisyys tuntui todella raastavalta: kukaan ei halunnut olla koulussa pari tai jutella käytävillä. Yleisinä juhlapäivinä ei kukaan kutsunut yhteiseen ajanviettoon. Kaikki viikonloput olin vanhempien kanssa yksin kotona. En löytänyt apua, sillä en uskaltanut kertoa asiasta kenellekään. Vanhemmat eivät kyselleet mitään, luulivat kai että olen erakkoluonne. Lukioon siirryttäessä löysin uusia ystäviä ja vanhatkin ystävät alkoivat taas viihtyä seurassani. Kaikin puolin lukioaika oli parempi. Muita yksinäisyyttä kokevia lapsia ja nuoria kehottaisin rohkeasti puhumaan asiasta aikuisille! Jos koulusta ei ystäviä tunnu löytyvän, niin esimerkiksi harrastukset voisivat auttaa. Nykypäivänä on toki myös sosiaalisen median tuomat mahdollisuudet verkostoitua.”
”Introverttina en puhu ja se on johtanut siihen: huomaan että en osaa keskustella esimerkiksi jumpparyhmäläisten kanssa, se keskusteludynamiikka on vierasta. On helppo tuntea itsensä yksinäiseksi, koska fyysisesti asun yksin. En koskaan vastaa kännykkään, jos en tiedä, kuka soittaa. Kun on yksin, ei saa apuja ja hommat jäävät helposti tekemättä. Tulee aika välinpitämättömäksi. Tulee helposti alakuloa ja pelkoa esimerkiksi sairauksista. Kun pään pitää aktiivisena ja touhuilee netissä, voi tuntea olevansa olemassa. Sitä ajattelee paljon tulevaa kuolemaa. Elämä jää kyllä elämättä, kun esimerkiksi en koskaan reissaa. Kokemukset jäävät puuttumaan.”
”Yksinäisyys tuo mukanaan vahvaa arvottomuuden tunnetta. En saa onnistumisia tai hyvää palautetta omasta toiminnastani ja iloa yhteistyöstä muiden kanssa. Ulkopuolisuuden tunne saa minut epäilemään omia kykyjäni ja osaamistani enkä enää koe olevani tarpeeksi hyvä esimerkiksi uuteen työpaikkaan. Tähän toki vaikuttavat myös lukuisat työnhakuprosessit, jotka ovat päättyneet, moni ihan loppumetreilläkin, hyvien jatkojen toivottamiseen uuden työn sijaan. En ole tällä hetkellä osa mitään yhteisöä, jossa voisin olla hyödyksi ja saada merkityksellisyyden tunnetta. En koe perheen olevan tähän riittävä yhteisö, vaikka heitä rakastankin. Minulla ei ole mitään omaa.”
”Olen jäänyt ilman kutsua illanviettoon, vaikka saman kaveripiirin kaikki muut jäsenet oli kutsuttu (tai ainakin luulin kuuluvani siihen kaveripiiriin). Tietenkin se tuntuu pahalta jäädä viivan toiselle puolelle. Ajan myötä tilanteen hyväksyy, ettei se kaveripiiri olekaan se juttu. Onneksi on olemassa kavereita, jotka pysyvät.”
Apua ja tukea
Yksinäisyyteen ja ulkopuolisuuteen voi saada apua. Monet Arvokas-hankkeet tarjoavat tukea yksinäisyyden helpottamiseksi. Apua tarjoavat myös esimerkiksi Mielenterveystalo ja HelsinkiMissio.
Muista, että sinä olet arvokas!
- Pasila-hankkeessa rakennetaan kokonaisvaltaista tukea alaikäisille rikoksentekijöille. Erityisenä kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat.
- Oman elämäni supertähti -hanke auttaa kotinsa ulkopuolelle sijoitettuja 14–17-vuotiaita nuoria löytämään sisäisiä voimavaroja.
- Yhteisötoiminta ja osaaminen Hirundossa -hanke vahvistaa EU:n liikkuvan väestön ihmisarvoa, toimijuutta ja työelämävalmiuksia.
- SELVIS-hankkeessa kehitetään kehitysvammaisille nuorille saavutettavia menetelmiä ja materiaaleja ennaltaehkäisevään päihde- ja pelikasvatukseen.
- Mahdollistaja-hankkeessa kehitetään tukea ja toimintaa epilepsiaa sairastaville aikuisille.
- Kiintopiste-hanke tukee haastavassa tilanteessa olevia nuoria elämänhallinnassa.
- Löytöretki-hanke tarjoaa työttömille rentoa ja mukavaa vertaistoimintaa, kuten keskusteluja ja yhdessä tekemistä.
- Aarne ja Aune -hanke lisää kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten arjen neuvokkuutta ja osallisuutta.
- Luontovoimaa!-hankkeessa eri kulttuureista tulevat naiset liikkuvat lähiluonnossa yhdessä ja saavat voimaa ja iloa arkeen.
- Kulttuurikongi-hankkeessa rakennetaan tukiverkkoja sekä kokemuksia osallisuudesta haasteellisessa elämäntilanteessa oleville vangeille.
- Tukea vapaaehtoisuuteen -hankkeessa lisätään erityisryhmien ja elämän murrostilanteissa olevien osallisuutta ja hyvinvointia tuetun vapaaehtoistoiminnan avulla.
- Bahar-hanke tarjoaa tukea kunniaan liittyvien käsitysten ja konfliktien vuoksi yhteisöstään irtaantuneille nuorille ja nuorille aikuisille.
- Vanhemmuuden verkkotuki -hanke tarjoaa matalan kynnyksen luotettavaa ja anonyymiä chat-tukea ja palveluohjausta vaikeissa elämäntilanteissa oleville vanhemmille.
- Tyttö olet helmi! -hankkeessa tuetaan tytön ja äidin välistä suhdetta videoreflektiivisellä menetelmällä ja toiminnallisilla vertaisryhmillä.
- Avaamo-hanke tukee maahanmuuttajataustaisia vanhempia.
- Tuu mukkaan -hankkeessa vahvistetaan alle kouluikäisten lasten perheiden tukiverkostoja.
- UP 2 US – Meistä kiinni -hanke vahvistaa vertaisuutta ja kokemusasiantuntijuutta lastensuojelun sijaishuollossa.
- Sellistä stagelle -hanke vahvistaa rikostaustaisten henkilöiden (vapautuneiden vankien ja yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien) osallisuutta yhteisöteatterin keinoin.
- Osana yhteisöä -hanke tarjoaa yleissivistäviä, yhteisökasvatuksellisia ja yhteiskuntaan integroivia palveluita.
- Terne Apre – Nuorten vuoro -hankkeessa tehdään löytävää, ennaltaehkäisevää ja korjaavaa katutyötä 13–29-vuotiaiden romaninuorten parissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.
- Yhteinen keittiö -hankkeessa tuetaan nuorten ja nuorten aikuisten sekä maahanmuuttajien hyvinvointia keittiötoiminnan avulla. Samalla tuetaan kotoutumista ja vähennetään yksinäisyyttä.
- TuNe – Elämä vireeseen -hanke tarjoaa tukea yli 30-vuotiaille kuopiolaisille asunnottomille ja asunnottomuusuhan alaisille henkilöille.
- Sosiaalinen sirkus lastensuojelutyön tukena -hankkeen kohderyhmänä ovat eri-ikäiset lastensuojelun palveluiden ja avohuollon sosiaalityön asiakkaat. Tavoitteena on positiivisen vuorovaikutuksen, luottamussuhteiden ja tukiverkostojen vahvistaminen.
- Lähellä-hanke tuo yhteen ikääntyneet vapaaehtoiset sekä riskissä elävät lapsiperheet.
- ALS ja elämä -hankkeessa tuetaan diagnoosin saaneita ja läheisiä sairauden koko polulla.
Muistuta itseäsi, että sinä olet arvokas. Vaikka se tuntuisi hölmöltä. Muistuta silti.
Arvokas-ohjelma
Arvokas-ohjelma rakentaa vuosina 2018–2021 yhdenvertaisempaa Suomea, jossa jokaisella – lähtökohdista ja elämäntilanteesta riippumatta – on mahdollisuus kokea olevansa merkityksellinen osa yhteisöä ja yhteiskuntaa.
Arvokas-ohjelma pyrkii tunnistamaan yksinäisyyttä sekä eriarvoisuuden syynä että seurauksena. Vastaamme yksinäisyyteen saattamalla ihmisiä yhteen ja osallisiksi. Tarkastelemme yhteiskuntaa näkökulmista, jotka vahvistavat yhteisöllisyyttä yksilökeskeisyyden sijaan.
Arvokas-hankkeita on 25, ja ne kaikki luovat mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen ja siten vähentävät yhteiskuntamme eriarvoisuutta. Arvokasta koordinoi Suomen Setlementtiliitto ry. Kurkkaa hankkeet ja yhteystiedot täältä.