Kuva: Aaron Burden / Unsplash

Kiusaamisesta, ulossulkemisesta ja yksilöä isommista ratkaisuista

Arvokas, ulossulkeminen

Kiusaamisesta on puhuttu viime päivinä paljon, ja syystä. Kiusaaminen on aina omakohtainen kokemus, joten sen määritteleminen ei ole aivan yksinkertaista.

Toisaalta etenkin lasten ja nuorten kohdalla kiusaamisesta puhuminen voi piilottaa taakseen paljon vakavamman todellisuuden. Esimerkiksi Iltalehti linjasi, että jatkossa lehdessä ei käytetä termiä koulukiusaaminen kuvaamaan sellaisia tilanteita, joissa kouluissa on tapahtunut pahoinpitelyä tai väkivaltaa.

Kiusaamisen normalisointi ja näkymättömät lapset

Kiusaamista toisinaan aliarvioidaan näkemällä se normaalina osana etenkin lasten ja nuorten elämää. Esimerkiksi MLL:n lasten ja nuorten puhelimen kiusaamista käsitelleestä vuosiraportista 2012 kävi ilmi, että lasten kokemuksia saatetaan mitätöidä ja vähätellä.

Onneksi kiusaamisen merkittävyys on tunnistettu, ja esimerkiksi kouluympäristöissä tehdään kiusaamisen kitkemiseksi paljon töitä.

Töitä riittää, sillä kiusaaminen voi näyttäytyä monin tavoin. Se voi kohdistua yksilöön tai ryhmään sanallisesti, fyysisesti tai eleiden kautta. Kiusaaminen voi aiheuttaa itsetunnon ja itsearvostuksen alenemista, masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta, ja sen vaikutukset voivat ulottua pitkälle tulevaisuuteen. Näkymättömäksi sivuutetuilla lapsilla ja nuorilla ulkopuolisen rooli omassa vertaisryhmässä voi jäädä pysyväksi.

Ratkaisuja ulossulkemiseen järjestöiltä

Me Arvokas-ohjelmassa näemme, että kiusaaminen ja ulossulkeminen liittyvät tiiviisti toisiinsa. Ohjelmassa nostamme esiin eriarvoisuuden kysymyksiä, joiden yhtenä merkittävänä juurisyynä on ulossulkeminen.

Ulossulkemisella tarkoitamme yksilöiden ja ryhmien kokemuksia kiusatuksi tulemisesta sekä sellaisia rakenteellisia mekanismeja, jotka jättävät jotkin yksilöt tai ryhmät ulos yhteiskunnasta tai sosiaalisesta elämästä.

Arvokas-ohjelmassa on mukana olevat hankkeet vahvistavat monin tavoin ulos suljettuja ja heidän toimintaedellytyksiään. Esimerkiksi Oman elämäni supertähti -hankkeessa kotinsa ulkopuolelle sijoitettuja 14–17-vuotiaita nuoria autetaan löytämään sisäisiä voimavaroja ja tuetaan heitä elämänhallinnassa ja henkisessä hyvinvoinnissa ja Kiintopiste-hankkeessa tuetaan moniulotteisesti haastavassa tilanteessa olevia nuoria elämänhallinnassa ja kiintopisteen löytämisessä.

Muutoksia arjen toimintakulttuureihin

Kiusaaminen ja ulossulkeminen pitää ymmärtää osana isompaa kokonaisuutta, johon on paikallisten ratkaisujen lisäksi tartuttava myös eriarvoisuuden rakenteita purkamalla.

Esimerkiksi juuri julkaistussa suomalaisten järjestöjen varjoraportissa YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitealle suositellaan vahvistamaan kiusaamisen ja syrjinnän ehkäisyä erityisesti kiinnittämällä huomiota lasten arkeen kuuluvien toimintaympäristöjen toimintakulttuurin lastenoikeusperustaisuuden kehittämiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kiusaamisen ehkäisyn ja työrauhan edistämisen loppuraportissa suositellaan muun muassa kehittämään koulujen ja oppilaitosten henkilöstön valmiuksia ennaltaehkäistä ja tunnistaa kiusaamista sekä vahvistamaan yksilökohtaista opiskeluhuoltoa kiusaamistilanteen eri osapuolille.

Säästöpaineidenkin alla on huolehdittava toimintakulttuurien kehittämisestä, osaamisen vahvistamisesta ja siitä, että osaavilla ammattilaisilla on aikaa ratkoa kiusaamistilanteet ripeästi.


Kaikista Arvokkaan hankkeista voit lukea lisää täältä.

Kirsti Kuusterä

Kirjoittaja on Arvokas-ohjelman ohjelmakoordinaattori, joka iloitsee siitä, että kiusaamisesta puhutaan avoimesti.