Yhteisöllisyyden ja osallisuuden avulla kohti yhdenvertaisempaa Suomea

29.10.2019 — Arvokas, osallisuus

Suomi on viimeisten vuosikymmenten aikana muuttunut entistä yksilökeskeisemmäksi yhteiskunnaksi, puhutaan sitten perheistä, kansalaisyhteiskunnasta, julkisista instituutioista tai yritysmaailmasta. Ihmisten mahdollisuudet tukeutua sosiaalisesti rakentuviin yhteisöihin, toisiin ihmisiin, ovat heikentyneet. Ajan henki kuuluu, että meidän pitää pärjätä itse, rakentaa oma elämämme.

Tämä on epäinhimillistä.

Ihminen tarvitsee toista ihmistä ja sosiaalista yhteisöä voidakseen hyvin. Jostain syystä Suomessa tämä vain unohdetaan uudelleen ja uudelleen. Eikä suunta ole muuttumassa.

Päivittäinen työ ja arjen oivallukset ovat avain muutokseen

Yhteisö- ja työelämän tutkijana ymmärrän hyvin sen, että isoja yhteiskunnallisia rakenteita tai asenneilmapiiriä ei muuteta hetkessä. Tärkeää on keskittyä siihen, mitä tehdään nyt, miten se tehdään ja mihin tekemisellä pyritään – puhumme sitten arjen pienistä teoista tai yhteiskuntaa muuttavista hankkeista.

Arkisilta tai itsestäänselviltä tuntuvat asiat voivat olla mitä merkittävimpiä oivalluksia kohti yhteisöllisempää ja osallistavampaa tulevaisuutta. Tapa kohdata toinen ihminen voi muovata omaa maailmankuvaa – ja olla käänteentekevä hetki myös sille toiselle. Tämänkaltaisten asioiden tunnistaminen ja esiin tuominen ovat avaimia tielle kohti yhdenvertaisempaa tulevaisuutta. Siemen pitkän aikavälin yksilötason ja yhteiskunnalliselle muutokselle kylvetään päivittäisessä työssä, ja se on juuri sitä, mitä Arvokas-ohjelmassa tehdään.

Tämän vuoksi olen kiitollinen siitä, että olen päässyt mukaan Arvokas-ohjelmaan, joka rakentaa yhdenvertaisempaa Suomea juuri yhteisöllisyyden ja osallisuuden kautta.