Viisi teesiä Arvokkaan ohjelmakaudelta

14.3.2022 — Arvokas, eriarvoisuus, osallisuus

Arvokas -ohjelmakausi on virallisesti päättynyt. Osa hankkeista ja koordinaatiohanke jatkavat kuitenkin vielä hetken toimintaansa joko ihmisten arjen hyvinvoinnin vahvistamisessa tai koordinaatiohankkeen osalta tiedon kokoamisessa ja viestimisessä. Kehittämistyön kautta syntyneitä uusia oivalluksia ja työtapoja toteutetaan jatkossakin järjestöjen työnä.

Tämä tarkoittaa koordinaatiohankkeen osalta sitä, että katsomme entistä vahvemmin takapeiliin ja kokoamme ajatuksia siitä, mitä ohjelman aikana saatiin aikaan. Miniraportit yksinäisyydestä, köyhyydestä ja eriarvoisuudesta on jo julkaistu, samoin loppuraportti. Näihin pääset tutustumaan täältä.

Yhdessä hankkeiden kanssa hiottiin Arvokkaan teesit eriarvoisuuden vähentämisen osalta. Teesit on rakennettu Arvokas-ohjelman alkuvaiheessa ja ne kuvaavat varsin hyvin koko ohjelmakautta.

Jokaisella ihmisellä on oikeus osallisuuteen ja hyvään elämään

Ohjelman lähtökohtana oli ajatus siitä, että jokaisella meistä on voimavaroja. Jokaisella meistä on halu ja oikeus löytää paikkoja mihin mennä, yhteisöjä, joihin kuulua ja toimintoja, joihin kiinnittyä. Tästä näkökulmasta hankkeet ovat pitäneet toiminnassaan koko ohjelmakauden kiinni. Toimintoja on rakennettu yhdessä toimintaan osallistuneiden kanssa, osallistumisen tavat ja muodot ovat vaihdelleen ja niillekin, joille osallistumisessa on ollut kynnys, on etsitty tapoja osallistua ja tuntea itsensä tervetulleeksi.

Eriarvoisuutta voidaan vähentää ja ehkäistä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta lisätä

Arvokas-ohjelman tarkoituksena oli tavoittaa heitä, joita ei yleensä palveluilla tai järjestötoiminnalla tavoiteta. Tavoittamisessa onnistuttiin hyvin. Monet kohderyhmään kuuluvat elävät haasteellista vaihetta elämässään. Ohjelman hankkeet onnistuivat suuntaamaan toimintaansa erityisesti heille, jotka kokivat laajemmin huono-osaisuutta. Arvokkaan osallistujakyselyyn vastanneista noin 40 % ei osallistunut hankkeen järjestämän toiminnan lisäksi minkään muun yhteisön toimintaan.  

Vaikka esimerkiksi vuonna 2020 ohjelma tavoitti yli 16 0000 ihmistä, käytännön kohtaamistyön lisäksi tarvitaan myös rakenteellista uudistustyötä sekä yhteistä vahvaa tahtotilaa eriarvoisuuden vähentämiseksi.

Vahva osallisuus yhteiskunnassa vähentää eriarvoisuutta

Osallistujakyselyn perusteella noin kolmannes ohjelman hankkeiden toimintaan osallistuneista kertoi kokeneensa ulossulkemista. Ulossulkemista kokeneet osallistuivat selkeästi muita harvemmin muuhun toimintaan, kokivat muita vähemmän kuulumisen tunteita ja uskoivat vähemmän mahdollisuuksiinsa vaikuttaa oman elämänsä kulkuun. Nämä vastaajat suhtautuivat muita negatiivisemmin omaan tulevaisuuteen ja arvioivat yhteiskunnallisen asemansa muiden arvioita matalammalle tasolle. Hankkeiden työntekijät puolestaan nostivat esille muun muassa erilaiset osallistumisen esteet, palvelujärjestelmän toimintaan liittyvät ongelmat sekä ihmisten asenteet.

Se, että oli tullut kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään hankkeiden toimintaan osallistuessaan, oli monelle merkittävää ja lisäsi kuulumisen ja osallisuuden tunteita. Se lisäsi myös iloa elämään, rytmitti päivää ja tarjosi mahdollisuuksia kohdata muita ihmisiä. Kuuluminen ja kiinnittyminen kansalaisjärjestötoimintaan sekä paikallisiin yhteisöihin vahvistaa yhteiskunnallista osallisuutta.

Yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat suuresti yksilön osallisuuden kokemukseen ja toimintamahdollisuuksiin

Yhteiskunnan rakenteet voivat tukea yksilön osallisuuden kokemusta. Toisaalta ne voivat luoda esteitä osallisuuden toteutumiselle tai osallisuuden kokemuksen syntymiselle. Monet eriarvoistavat tekijät, kuten vallitseva asenneilmapiiri voivat vaikuttaa yhteisöön kuulumisen tunteeseen tai kokemukseen siitä, että osallistuminen yhteiskunnan toimintaan on mahdollista.

Arvokas-ohjelma on omalta osaltaan pyrkinyt toimintakautensa aikana tunnistamaan ja vaikuttamaan yhteiskunnan eriarvoistaviin rakenteisiin. Samaan aikaan ohjelman hankkeet ovat tarjonneet mahdollisuuksia mielekkääseen tekemiseen ja yhteisöihin kuulumiseen. Erityisesti arjen hyvinvoinnin näkökulmasta tällaisella toiminnalla on toimintaan osallistujille suuri merkitys. Yhteenvetona voi hyvin todeta, että kansalaisjärjestöt ovat merkittävä resurssi haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämisessä.