Kuva: Jenni Kallio

Ladulla haaveilija haluaa paikan

Arvokas

Hiihtokausi on alkanut! Minulle se antaa siivet sukeltaa yhä syvemmälle metsiin, joita rakastan. Keskellä lumipeitteen hiljentämää kuusikkoa olo voi olla lähes kaikkivoipainen: mikään matka ei tunnu liian pitkältä, eikä mikään asettamani aikatavoite liian haastavalta.

Hiihtäessä mieli ja keho ovat yhtä. Kun keho löytää oikean rytmin, eteneminen on tehokasta, nopeaa ja sujuvaa. Samalla mieli tyhjenee arkipäivän huolista ja hulinasta. On vain latu, metsä ja metsän kulkija. Usein silloin odotettavissa on myös jonkinlainen luovuuden puuska.

Eilisellä iltaladulla ajattelin, mitä tarvittaisiin, jotta myös työelämässä olotila voisi olla jotakin samankaltaista. Miten osaisin edetä tehtävissäni tehokkaasti, hoitaa hommat suit sait sukkelasti ja samalla pitää mieleni auki ja uteliaana uusien ideoiden kypsyttelemistä varten?

Järjestötyö on minulle uutta ja ihmeellistä, sillä aloitin Setlementtiliiton luotsaamassa Arvokas-ohjelmassa vasta puolisen vuotta sitten. En tiedä, elelenkö vielä kuherruskuukautta, mutta tuntuu siltä, että juuri järjestöissä läsnä on monta sellaista tekijää, jotka voivat tuottaa onnistumisen edellytyksiä työelämään.

Järjestötyö perustuu selkeälle arvopohjalle, mikä saattaa samanmielisiä ihmisiä yhteen. On vapauttavaa, kun työlle voi löytää perustelut itselle tärkeistä periaatteista, ja ne voi jakaa muiden kanssa. Tuntuu tärkeältä, että työn kautta saa – ja pitää – olla mielipide asioihin.

Järjestöt joutuvat eri tavoin perustelemaan olemassaolonsa tarkoitusta, on kyse sitten rahoituksesta tai vapaaehtoisten mukaan saamisesta. Mutta kun järjestön ydintehtävä on kirkas ja perusteltu, on työssä helppo keskittyä olennaiseen. On mieltä ylentävää, jos työllään voi lisäksi liittyä järjestön historiaan ja hakea menneiden sukupolvien rohkeista ja radikaaleistakin uudistajista innoitusta tähän päivään.

Järjestöissä ollaan yleensä selkeästi jonkun asian puolesta, harvemmin kai ketään vastaan. Siksi läsnä on positiivisuuden, arvostamisen ja eteenpäin katsomisen eetos. Tällainen ilmapiiri on innovatiivisuuden koti.

Järjestötyössä myös kokeileminen ja toisin tekeminen on helpompaa kuin monessa muussa työpaikassa. Rakenteet ovat kevyitä ja kynnykset matalia.
Hiihtäjän edessä latu on välillä myös sohjoinen ja arvaamaton, aivan kuin työelämäkin. Juuri nyt teen matkaani kuitenkin peruskestävyystasolla ja hyvään tekniikkaan tähdäten. Sopivasti perinteistä ja vapaata tyyliä sekoittaen.

Jenni Kallio

Olen Arvokas-ohjelman arvioinnin asiantuntija ja sosiologi. Innostun erityisesti nuorten elämään liittyvistä yhteiskunnallisista kysymyksistä, iltapäiväkahveista ja metsäisistä hiihtoladuista.

LinkedIn