Päihteistä on tarve puhua myös selkokielellä ja kuvilla tuetusti

4.5.2020 — Arvokas, asenteet, hyvinvointi, osallisuus

Arvokas-hankkeissa pyritään vähentämään eriarvoisuutta monin eri tavoin. SELVIS-hanke on mukana talkoissa tarjoamalla ehkäisevän päihdetyön keinoja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen.

Tiedetään, että vakavimmat alkoholihaitat kohdistuvat kaikkein raskaimmin pienituloisiin ja vähän koulutettuihin henkilöihin. SELVIS-hankkeen nuoret ovat osa tätä ryhmää. Ehkäisevä päihde- ja pelikasvatus, ja sitä kautta terveellisten elintapojen edistäminen, on tärkeää työtä kohti yhdenvertaisempaa ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa.

SELVIS-hankkeen ammattilaistapaamisissa kuulemme, miten koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on lisännyt joidenkin kehitysvammaisten asiakkaiden päihteiden käyttöä, kun arjen rytmi ja rutiinit puuttuvat. Työtoiminta ja harrastuspaikat ovat suljettuna. Vierailurajoituksien vuoksi ystäviä ja perhettä ei voi ehkä tavata. Nyt jos koskaan on tarvetta selkokiliseen päihdetietoon.

Kehitysvammaiset nuoret ovat taviksia

SELVIS-hankkeen kehitysvammaiset nuoret haluavat olla ”taviksia”. Päihdekokeilut ovat nuorilla tavallisia. Tupakan rinnalla alkoholi on suomalaisnuorten yleisimmin käyttämä päihde.

Myös kehitysvammaisilla nuorilla päihteisiin liittyy osin ihailevia mielikuvia ja osin pelkoja. Tämä tuli ilmi SELVIS-hankkeen kyselystä, jonka teimme syksyllä 2019. Siihen vastasi 198 asumisen ja työtoiminnan sekä oppilaitosten erilaista työntekijää.

Vastaajista 44 % kertoi, että jokin päihdekasvatuksen teemaan liittyvä asia on ollut kuluneen vuoden (2019) aikana esillä omassa työssä yli 4–6 kertaa. Vastaajista 55 % oli keskustellut päihteiden riskeistä ja haitoista, kun ne näyttivät haittaavan (kehitysvammaisen) nuoren tai aikuisen osallistumista erilaisiin toimintoihin.

Vastauksissa tuli esille ammattilaisten huoli siitä, että päihdekasvatus on paikoitellen hyvin vähäistä, vaikka asiakkaiden päihteiden käyttö on lisääntynyt. Ollaan myös uuden edessä, kun asiakkaita ei tule palveluihin pelkästään kehitysvammalain nojalla.

Oikeus saada tietoa

Kehitysvammaisella nuorella on oikeus terveyttä ja hyvinvointia edistävän tiedon saantiin. Nuori ei kuitenkaan aina ole halukas ottamaan vastaan tietoa ja pohtimaan, onko hänen oma alkoholin käyttönsä jo ehkä haitallista terveydelle. Nuori ei myöskään vielä näe, että voisi tulla riippuvaiseksi nuuskata, tupakasta, alkoholista tai pelaamisesta. Hänellä ei ole tietoa, miten riippuvuus syntyy ja miten se vaikuttaa elämässä esimerkiksi omaan rahankäyttöön.

Ammattilaiset kertoivat kyselyssämme, että päihteet otetaan puheeksi herkästi, kun nuori osoittaa kiinnostuksensa niistä puhumiseen. Toisaalta kehitysvammapalveluissa ei aina ole saatavilla sopivaa materiaalia näiden keskustelujen tueksi. Ammattilaiset kokivat epätietoisuutta, miten voivat vaikuttaa ja antaa tietoa alkoholin riskeistä ymmärrettävästi, kun sopivaa aineistoa ei ole helposti ja selkokielellä saatavilla.

Osa kehitysvammaisista nuorista tarvitsee ja hyötyy havaintojemme mukaan myös kuvilla tuetusta päihdetiedosta. Olemme iloksemme saaneet vaikuttaa Papunetin kuvapankin kuvamateriaaleihin hankkeen aikana. Rahapelaamisesta, nuuskasta ja sähkötupakasta on tullut uusia kuvia kuvapankkiin keskustelujen tueksi.

Vammaispalvelun työntekijöiden vahvuus on, että he ovat työssään kehitysvammaisten kanssa kehittyneet vuorovaikutuksen ja motivoinnin ammattilaisiksi. Nyt koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi on etsitty uusia tapoja tukea nuoria, kun arjen toiminnot on suljettu ja jouduttu toimimaan etäyhteyksillä.

Ammattilaisilla näyttää kyselymmekin mukaan olevan taitoa ja rohkeutta ottaa päihteet puheeksi. Pulmana on, että vaikea kieli voi estää nuorelta ymmärrettävän tiedon saannin omaan terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.

SELVIS-hankkeen selkokielisen päihdeaineiston avulla voidaan auttaa selkokieltä tarvitsevia nuoria tiedon saamisessa ja osallistumisessa oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoon ja keskusteluun siitä. Ymmärrettävä tieto vähentää eriarvoisuutta. Se mahdollistaa osallistumisen oman elämän valintojen ja päätösten tekoon niin. että se edistää omaa terveyttä, hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta.