29.8.2019

Arvokas-ohjelman, kuten oikeastaan kaiken järjestötyön ytimessä on vertais- ja vapaaehtoistoiminta sekä nykyisin yhä useammin myös kokemusasiantuntijuus. Siksi Arvokas-ohjelman hankkeet kokoontuivat 27.8. ajatuksia pöllyttävään koulutusiltapäivään.

Vapaaehtoisuus

Vain 4 % maailman ihmisistä asuu valtiossa, jossa kansalaisyhteiskunnan tila on avoin, kertoi Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Leo Stranius. Olemme siis Suomessa upeassa tilanteessa: meillä on demokraattisen virallispoliittisen osallistumisen ohella vapaa kansalaisyhteiskunta, jossa ihmiset voivat toimia itselleen tärkeiksi kokemien asioiden tiimoilta.

Tässä on järjestöille tarttumisen paikka! Kumppanuudet ”neljännen sektorin” kanssa ovat parhaimmillaan mahdollisuuksia tarttua nopeasti aikaan ja tarpeeseen, toimia paikallisesti ja luotsata myös järjestön perustoimintaa ketterästi kehittäen. Esimerkkinä Stranius kertoi Kalliolan Setlementtitalon Keru-kaapista.

Stranius ​kertoi muitakin ilouutisia: yhä useampi suomalainen tekee vapaaehtoistyötä, ja useampi kuin joka kymmenes saa käyttää siihen myös työaikaa.

Vapaaehtoisuus tulee kuitenkin muuttumaan. Stranius ennustaa, että sitoutuminen vapaaehtoisuuteen löystyy, mutta samalla itseorganisoituminen lisääntyy ja kokeileva ja ketterä kehittäminen yleistyy. Ovatko järjestöt valmiita ja tarpeeksi rohkeita ottamaan muutoksen vastaan?

Katso Straniuksen koko puheenvuoro (n. 30 minuuttia) tallenteena YouTubesta.

Bahar-hankkeen kokemuksia kertoi Loisto setlementin projektityöntekijä Laura Pönkänen. Hän muistutti, että vapaaehtoisuus voi perustua yksinkertaisesti siihen, että jokin ilmiö kiinnostaa ja herää halu olla mukana ratkaisemisessa sitä.

Loisto setlementin vapaaehtoisvoimat rakentuvat ihmisten halukkuudesta tulla mukaan – Baharin hankehakemukseen ei vapaaehtoisten panosta alun perin edes suunniteltu. Bahar otti tarpeesta kopin ja kehitti mallin, jolla he tukevat ja kouluttavat vapaaehtoisiaan.

Arvokas-ohjelmassa mukana oleva Bahar kiteytti vapaaehtoisuuden hyvät käytännöt kolmeen:

1. osallistava perehdytys
2. selkeät rakenteet ja rooli (mikä kuuluu työntekijälle, mikä vapaaehtoiselle)
3. vapaaehtoisten jaksaminen (mm. työnohjaus, virkistyspäivät, eettiset ohjeet).

Pönkänen myös muistutti, ettei vapaaehtoisuuden välttämättä tarvitse pohjata vertaisuuteen. Omakohtainen kokemus ei aina ole tarpeen tai tärkeintä. Kun ei suotta rajata, voidaan olla avoimia monenlaisille vapaaehtoisuuden tavoille.

Kokemusasiantuntijuus

Tutkijatohtori Taina Meriluoto (Tampereen yliopisto) haastoi yleisön miettimään sitä, mikä on kokemusasiantuntijoiden rooli järjestöissä. Otetaanko kokemusasiantuntijoita mukaan, koska rahoittaja niin toivoo tai niin kuuluu tehdä, vai löytyykö heille aidosti paikka yhteisen pöydän äärestä? Saavatko kokemusasiantuntijat vaikuttaa vai kysytäänkö heiltä vain muodon vuoksi? Uskalletaanko kokemusasiantuntijan antaa aidosti haastaa organisaation rakenteita vai kysytäänkö vain pikkuasioista? Näihin kysymyksiin kannattaa jokaisen järjestön rehellisesti vastata.

Lisää kokemusasiantuntijuudesta:

• Meriluoto 2018: Making experts-by-experience : governmental ethnography of participatory initiatives in Finnish social welfare organisations (Jyväskylän yliopisto)
• Mitä kokemusasiantuntijuus on? (Kaikille eväät elämään -avustusohjelman video 2019)

Yhteistä kehittämistyötä

Arvokas-ohjelmalla on takana ensimmäinen vuosi. Tähän on mahtunut 11 koulutustilaisuutta ja webinaaria, ja syyskuussa jatketaan taas.

Elokuisen koulutuspäivän lopuksi Arvokas-hankkeet pohtivat yhdessä, mitä kaikkea vapaaehtoisuudesta, kokemusasiantuntijuudesta ja vertaisuudesta jo osataankaan – ja mitä olisi tärkeää osata vielä paremmin. Esiin nousi muun muassa arviointi: miten esimerkiksi mitataan, saavutetaanko kokemusasiantuntijoiden avulla asetetut tavoitteet. Yhteistä kehittämistyötä jatketaan tulevissa yhteisissä työpajoissa.

*Otsikon lainaus Taina Meriluodon luennosta.

Kysy Arvokas-ohjelmasta ja yhteiskehittämisestä:

ohjelmakoordinaattori Jaana Joutsiluoma
Arvokas-ohjelma
Suomen Setlementtiliitto ry