Järjestöjen osaaminen käyttöön vihapuheen kitkemisessä

Sisä-, oikeus- sekä opetus- ja kulttuuriministeriöiden asettama työryhmä, puheenjohtajanaan arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen, julkaisi toukokuussa Sanat ovat tekoja -raportin*. Siinä työryhmä esittää 12 suositusta vihapuheen ja nettikiusaamisen vastaisten toimien tehostamiseksi.

Arvokas-ohjelma on iloinen siitä, että vihapuheen ja nettikiusaamisen vähentämiseen on kiinnitetty huomiota ja toivoo, että sekä julkiset toimijat että kolmas sektori tarttuvat rohkeasti raportin suosituksiin ja toimenpide-ehdotuksiin.

Vihapuhe uhkaa yhteiskuntamme integraatiota ja sen keskeisiä sopimuksia, mutta heijastuu myös ihmisten välisiin arkisiin kohtaamisiin. Vihapuheeseen kytkeytyvät teot ja kokemukset ovat usein henkilökohtaisia – ovathan sekä sen kohteina että levittäjinä usein yksityiset henkilöt. Mutta yhteiskunnan on ilmiön kitkemiseksi välttämätöntä antaa nykyistä voimakkaammat signaalit oikeasta ja väärästä.

Vihapuheeseen tulee puuttua sekä sen määritelmää laajentamalla että kiinnittämällä huomiota niihin alisteisiin asemiin ja toimintamahdollisuuksien kapeutumisiin, joihin uhri pyritään vihapuheella saattamaan.

Raportin tärkeimmät kohdat järjestöille

Erityistä huomiota Arvokas-ohjelma haluaa kiinnittää seuraaviin raportin suosituksiin. Toivomme, että järjestöt ovat vahvasti mukana näiden toteuttamisessa.

  • Suositus 1: Laaditaan vihapuheen vastainen toimenpideohjelma
  • Suositus 2: Perustetaan osaamiskeskus, lisätään tutkimusta, tietoa ja vahvistetaan tietoon perustuvaa johtamista
  • Suositus 6: Parannetaan vihapuheen uhrien tukea
  • Suositus 8: Lisätään tietoa ja koulutusta vihapuheesta sekä sananvapaudesta ja sen rajoista

Työryhmä esittää raportissaan, että valtioneuvosto päättää vihapuheen vastaisen toimintaohjelman laatimisesta. Lisäksi se suosittelee, että perustetaan osaamiskeskus, joka kerää ja analysoi laajasti tietoa vihapuheesta, syrjinnästä, rasismista, viharikoksista ja muista vihanteoista poliitikkojen, raporttien ja toimenpiteiden laatimisen tueksi.

Työryhmä myös esittää, että viranomaisten, mukaan lukien alueelliset ja paikalliset viranomaiset, poliitikot, koulutusta lisätään, sekä muiden toimijoiden, kuten kansalaisyhteiskunnan edustajien, tietoa vihapuheesta ja sananvapauden rajoista lisätään.

Lisäksi työryhmä suosittelee selvittämään, miten vihapuheen uhrien tukea tulisi kehittää, ja varmistetaan matalan kynnyksen oikeusapua tarjoavien tahojen resurssointi.

Arvokas-ohjelman kanta

Arvokas-ohjelma yhtyy edellä mainittuihin, raporttiin kirjattuihin suosituksiin. Lisäksi haluamme nostaa esiin seuraavia näkökulmia:

Nykytilanne vihapuheen uhrien kannalta

  • Kiusatuksi tai uhatuksi tulemisen kokemus voi olla niin uhkaava, että asia jää peittoon.
  • Monelle ei myöskään ole selvää, että esimerkiksi netissä tapahtuvaan uhkailuun voisi hakea apua viranomaisilta – tai ainakaan reitit ja keinot eivät ole selvillä.
  • Vihapuheen uhrit ovat varsin erilaisessa asemassa riippuen esimerkiksi siitä, millaiset tukiverkostot heillä on ja miten he osaavat hakea apua tilanteessa.

Järjestöjen osaaminen

  • Sosiaali- ja terveysalan järjestöt kohtaavat työssään ihmisiä, jotka usein ovat vihapuheen, häirinnän ja epäasiallisen kohtelun kohteina. Näissä kohtaamisissa kertyy järjestöihin osaamista tunnistaa ja ottaa vihapuhe puheeksi.
  • Järjestöillä on vahva, vuosien aikana kertynyt asiantuntemus ja esimerkiksi kohtaamisosaaminen.
  • Järjestöt pyrkivät kynnyksettömään ja leimaamattomaan yhteistyöhön toiminnassaan mukana olevien ihmisten kanssa. Täten järjestöjen tuen piiriin hakeutuminen voi olla monelle helpompaa ja vaatia vähemmän byrokratiaa kuin esimerkiksi julkisten palvelujen hakeminen.
  • Järjestöjen erityinen vahvuus on kokemusasiantuntijaäänen esille tuomisessa, sillä järjestöjen jalansija on asiakasrajapinnassa vahva.
  • Järjestöissä tunnetaan ja tunnistetaan tämänhetkisten tukipalvelujen ja lainsäädännön mahdolliset aukot.
  • Järjestöjen vahvuus on alueellisuudessa, sillä moni järjestö tekee työtään maakunnissa ja pienilläkin paikkakunnilla.

Järjestöjen osaamisen hyödyntäminen

  • Järjestöjen asiantuntijuutta tulisi hyödyntää toimenpideohjelman valmistelussa sekä mahdollisen osaamiskeskuksen perustamisessa ja työskentelyssä. Näemme tärkeänä, että järjestöjen asiantuntemus ei tässä asiassa jää kuulematta.
  • Järjestöillä voisi olla toimiva rooli myös tai nimenomaan alueellisen vihapuhetiedon keräämisessä sekä alueellisten toimien suunnittelussa.

Resurssien varmistaminen

  • Vihapuheen vastaista työtä kyllä tehdään, mutta se on nykyisellään hajanaista ja koordinoimatonta. Moni järjestö tekee työtä itsenäisesti ja omillaan, usein pienin resurssein. Järjestöt hyötyisivät siitä, että osaaminen kerättäisiin yhteen, kuten raportissa esitetään. Näin jokainen toimija ei joutuisi aina ”keksimään pyörää uudelleen”. Järjestöissä kokeiltuja ja hyviksi havaittuja toimintamalleja kannattaa levittää, jo kustannussyistäkin.
  • Raportissa esitetään, että matalan kynnyksen oikeusapua tarjoavien tahojen resursointi tulisi varmistaa. Järjestöt tekevät tätä työtä jo nyt, joten olemme samaa mieltä siitä, että resursointi tulee varmistaa myös tulevaisuudessa.
  • Resurssien järkevän käytön nimissä uskomme, että järkevintä on tehdä kaikkien toimijatahojen välistä yhteistyötä. Siksi kannatamme ajatusta osaamiskeskuksesta. Järjestöt tulee nähdä osana palvelujärjestelmää sekä palvelujen tarjonnan että asiantuntemuksen näkökulmasta.

Vaadimme tekoja

Raportissa mainitaan vihapuheen olevan niin vakava ongelma, että se edellyttää hallitusohjelman tasoisia linjauksia. Osallistava ja osaava Suomi -hallitusohjelmassa** todetaankin seuraavasti:

Turvallinen oikeusvaltio edellyttää perus- ja ihmisoikeuksien ja oikeusturvan yhdenvertaista toteutumista sekä hyvien väestösuhteiden, osallisuuden ja osallistumisoikeuksien vahvistamista. — Erityistä huomiota kiinnitetään heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien turvaamiseen. — Nykytilan parantaminen edellyttää arjen turvallisuuden edistämistä, eriarvoisuuden kaventamista sekä toimivaa kansalaisyhteiskuntaa, jossa syrjäytymiseen ja vihapuheeseen puututaan. (s. 83)

Ratkaisuiksi hallitusohjelmassa esitetään seuraavaa:

Hallituskauden aikana toteutetaan poikkihallinnollisesti toimenpiteitä, joilla puututaan nykyistä vahvemmin järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen, joka uhkaa sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä. Turvataan edellä mainittujen rikosten torjuntaan ja selvittämiseen riittävät resurssit sekä osaaminen. Edistetään syrjintä- ja viharikostilanteen systemaattista seurantaa kansallisesti ja kansainvälisesti.” (s. 89)

Nyt odotamme tekoja! Vihapuhetta täytyy suitsia ja säädellä. Vihapuheeseen täytyy puuttua lainsäädännön ja erilaisten toimijaroolien täsmentämisen avulla. Toivomme, että näitä keinoja käytetään avoimesti ja rohkeasti.

Lisätietoja:

Heidi Härmä
viestintäkoordinaattori
heidi.harma@setlementti.fi
p. 050 401 6940

Arvokas-ohjelman viestintäkoordinaattori Heidi Härmä

* Sanat ovat tekoja – Vihapuheen ja nettikiusaamisen vastaisten toimien tehostaminen. Sisäministeriön julkaisuja 2019:23. Sisä-, oikeus- sekä opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä. Työryhmän puheenjohtajana arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen.
** Neuvottelutulos hallitusohjelmasta. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta.